|
21.11.
Lähtöpäivän herätys varhain. Aamuohjelmana vessojen pesu ja tukeva aamupala. Tuuli nousee pohjoisesta lupauksia antaen. Ulos satamasta 11.30 ja roikkumista kaupungin edustalla ihmetellen muiden kiireitä. Lähtö eturivistä Päitsin kokemuksella sivutuuleen. Vauhti 8 knotsia. Lentokentän kohdalla genaakkeri ylös ja vauhti vain parani. Useita tunteja yli 8 knots tosi nopeus. Loki max 16,7. UPEAA ON. Vahdit kaksin kaksi tuntia.
22.11.
Ensimmäinen aamu merellä. Yö vietettiin kaksin kahden tunnin vahdeissa. sovittiin että ensimmäinen yö totutellaan näin jatkossa vahdit on yksin. Yön aikana katosi valot niin edestä kuin takaakin. Meidän kanssa jäi kulkemaan Bella Brett II, Trintella 49.
Aamu kahvi yhdeksän maissa verannalla auringossa. Emeraldi kulkee hyvässä 10-16 m/s tuulessa virsikirja purjein genoalla ja isolla. Hyvää vauhtia 7-1o solmua. Päivällä kirjattiin 24 tunnin saavutus 193 mailia. Keskinopeus 8 solmua SOG.
Aamiaisella oli aihetta poksauttaa kuohuviini kun Reijo P täytti 63 v. Muu miehistö lauloi.
Lounaaksi kana makkaraa ja perunoita. Syntymäpäivä kahveilla, kahvi ja brandy.
Päivällä ei saatu paikkaa ilmoitettua VHF:llä, mutta Santtu hoiti sen.
Siirsimme kelloja tunnin taakse.
Genaakkerilla ajettiin ip. kunnes halssikulman lukko napsahti auki ja se laskettiin. Matka jatkuu hiukan enemmän itään genoalla.
Miehistö kerää voimia yön vahteihin.
23.11
Kippari vahti aamusta 04-06 jolloin soitteli Santulle säästä. Vastaus tuli myöhemmin että ei tietoa.
Sää on hyvä, myötäistä 7-11 m/s. Yöllä genoalla virsuilla ja automaatilla. Myöhemmin valoisassa genaakkerilla eri asennoissa. Vauhti koko ajan yli 7 knotsia, tosi. Taas hyvä päivämatka, 175 mailia.
Miehistö nautiskelee auringosta ja lämmöstä
Iltahämärässä delfiinit tervehtivät meitä suurella joukolla. Täysikuu nousi mahtavana horisontista muutaman pilven takaa kuin reikäisenä punaisena juustona.
Yöllä tuuli heikkeni 5-8 m/s mutta samalla oli lämpimintä tähän asti keskiyöllä 21,3 C.
24.11.
Kipparilla 02-04 vahti. Ulkona tarkenee T-paidassa ja kuu valaisee kun suomalaisena talvi päivänä aurinko. Vahti kuluu välillä ulkona piipahtaessa kun tarkastaa virsuilla vetävää genaakkeria ja välillä sisällä karttapöydän ääressä kirjaa lueskellessa.
Noin 03.30 Anouk, Swan 57, kyseli VHF:llä säätä muilta veneiltä.
Ei ollut muita kuulolla, eikä meilläkään ollut tietoa.
Saimme heidän paikan, joka on noin 15 mailia meidän edellä.
Puolilta päivin saimme lähimpien kahdeksan veneen positiot.
Olemme hyvässä seurassa.
Swan 57, Trintella 49, Baltic 73, Lagoon 57, Jongert 20, Jaennou 47, Swan 51.
Emeraldihan on vain 41, eli keskimäärin yli metrin muita lyhyempi.
Me olemmekin ajaneet kovaa.
Kalastusryhmä heitti pyydykset veteen lounaan jälkeen. Kahvi ja brandy vaiheessa seppo nyki siimaa ja totesi sen olevan jotenkin raskas.
Ylös vedettäessä kaukana takana hyppäsi merestä joku möykky.
Lähemmäksi saatuna se osoittautui vihreäksi kalaksi.
Pituus lähes metri. Kala nostettiin ylös. Sen suuhun kaadettiin kunnon tujaus Giniä ja se kuoli siihen.
Reijo suoritti perkauksen ja tunnistuksen. Se oli kultamakrilli.
Kun kalan perkaus jäljet oli huuhdeltu pois kannelta, siirryimme keulakannelle aurinkoon mietiskelemään kalastusta ja purjehdusta.
Virikkeeksi otimme ginit laseissa jotka on sovitettu keulan verkon silmien kokoon.
Keulalla vierähti pari tuntia kunnes aurinko laski, jolloin siirryimme sisätiloihin omiin huoneisiimme lepäämään.
Reijo P. on päivällä lausunut mielipiteen johon monet tuntuvat yhtyvän.
”En lähde enää koskaan yli Atlantin yksirunkoisella veneellä” Tulkitsin tämän jonkinlaiseksi tunnustukseksi kateille.
25.11.
Aurinko nousi puoli seitsemän aikoihin kirkkaalle taivaalle.
Tänään tuntia aikaisemmin kuin eilen, johtuen eilisestä kellojen siirrosta. Tunti taakse päin.
Päivän kohokohdan muodosti eilen saadun doradon valmistus ja siitä tehty lounas.
Projektiin osallistui koko miehistö.
Menu oli: keitettyjä perunoita, vihanneksia, voissa paistettua doradon fileittä 300 g jokaiselle ja päällä bearnais kastiketta.
Tietysti Blanc Beskadori valkoviiniä joitakin pulloja.
Lounaan ajan, kuten koko päivän meitä kuljetti laiskasti kevyt myötätuuli.
Lounaan jälkeen lepäilimme keulaverkolla parin ginin kimpussa kunnes tuli pimeä.
Illalla tuuli loppui ja ajoimme koneella useita tunteja kunnes yöksi saimme tuulta niin että etenimme 3-5 solmua.
Tänään ei kala syönyt.
26.11.
Koko yön hyvin rauhallisesti ja hiljaa purjein.
Aamulla vähän koneella ja taas purjein.
Ilma lämpenee koko ajan.
Kuuden vahtiin voi tulla shortseissa ilman paitaa.
Pakkasin tänään hupparin housut ja puseron kaappiin.
Tarvittu vielä tähän asti joskus yöllä.
Nyt ei ehkä enää.
Muita veneitä on VHF:n kuuluvuusalueella vain 2-3.
Lounaaksi lasagnea ja loppu iltapäivä verkolla.
|
27.11.
Aamu alkaa aurinkoisena kuten kaikki edelliset. Otin viimeinkin täkin pois.
Alkaa olla yö lämpötilat 22-24 C.
Tänään onnistuttiin saamaan sääfaksi lähetystä radiosta tietokoneeseen.
Kuvia ei tosin ole saatu.
Keskipäivällä jatkui Reijon ja Sepon kurssi ranskaa aloittelijoille.
Ranskalaisen säätiedotuksen kuuntelu. Mitään ei ymmärretä, vielä.
Päivän harrastus on uistimen siiman selvittely. Noin neljässä tunnissa siima on selvitetty.
Ankaraa pohdintaa pitäisikö ajaa koneella ja koska.
Tuuli on 3 m/s. Illalla vähän koneella ja yöllä purjeilla.
Keskiyöllä tuuli alkoi nousta sivulta, etelästä, niin että kohta vauhti on 6-7 knots joka
jatkuu aamuun.
Ip. Tärkeä tehtävä on sisäfileen marinaadiin laitto.
Kastike tehdään punaviiniin sitä huolellisesti maistellen.
Yöllä nähtiin muutama salama pohjoisella taivaalla.
28.11.
Herääminen veden lotinaan, joka kertoo hyvästä vauhdista.
Ajamme 7 m/s tuulessa sivuvastaista 8 knotsia.
Päivällä kuulemme muutamien isojen veneiden VHF keskusteluja. Isot on 50-60 jalkaisia.
Päivällä terveisiä koti Suomesta. Meille on kuulemma paljon viestejä netissä.
Keskipäivän aikaan pullo kuohuviiniä kun 1 000 mailia ja täysi viikko tuli täyteen.
Lounaaksi argentiinalaista sisä fileetä.
Ehkä marinaadin koostumus sisälsi liikaa punaviiniä, koska pihveistä erittyi merkittävästi nestettä
ja suunnitellun paistamisen sijaan pihvit tuli lähes keitettyä.
Miehistö söi mureat pihvit keskustellen.
Pihvien jälkeen kevyet päiväunet. Illalla ihasteltiin hyvää vauhtia nauttien silliä ja näkkäriä.
Yö meni muutamalla napin painalluksella sivutuulessa 8 knotsia.
29.11.
Aamun herätys 05.30 local kun Reijo ja Seppo reivasivat isoa. Edessä salamoi ja on musta pilvi.
Pilvi väistyi ja reivi purettiin jo kahdeksalta. Reijo teki ensimmäiset kaurapuurot.
Päivän hyvänä työnä suihkuteltiin istuinlaatikko ja vähän kanttakin.
Pestiin myös lieden taka- ja alaosat.
Muuten aamupäivä meni lueskellessa. Ilma on muuttunut kosteaksi ja lämpimäksi,
mutta ei vielä haitallisen paljon. Yksi vene nähty aamupäivällä joka leikkasi meidän takaa etelään.
Ihmeteltiin miksi. Meillä on hyvä vauhti kohti St Luciaa. 9 knotsia.
Rp 46 on puoliväli joka saavutettaneen noin kuudelta huomisen puolella.
Taivas pilvessä, harvakseltaan salamointia. Puolikuu pilkahti pilvien raosta.
Shortsit ja t-paita yölläkin.
Yön merkittävin tapahtuma oli kun Reijo T. löysi ensin kaksi lentokalaa istuinlaatikosta.
Kun Jallu oli ollut tunnin vahdissa sai hän lentokalan suoraan poskeen.
Yön saalis siis kolme kalaa. Jallu kertoi että lentokalan tuntee hajusta vaikka pimeässä.
Radionetin aikana saimme kolmentoista veneen positiot meidän ympäristöstä.
Tutut Bella Brett ja Scaramouce näiden joukossa.
30.11.
Puoliväli 1383 mailia. 211 tuntia, eli 6.55 keskinopeus, tosi.
Aamulla siivottiin taas lentokalat kannelta.
Pian viimeisen jäsenen herättyä juhlittiin puolimatkan merkkiä.
Se ohittui aamulla klo 05.50 paikallista aikaa.
Lounaaksi söimme puolimatkan krouvissa härän pihviä ja Torresin punaviiniä.
Aamupala jäi erityisesti mieleen siitä että kesken Jallun munakkaan teon tuuli nousi ja tuli sade.
Emerald sinkaisi sivutuulessa ja tasaisessa meressä vauhtiin joka ensin kipparia - joka joutui jäämään ulos - hirvitti.
Tasaisessa vedessä ilman surffeja loki rekisteröi 16 knots.
Tuulimittarikin sai maksimiksi 18 m/s ja satoi kaatamalla.
Koko tapahtuman ajan oli täysi purjekerta ylhäällä ja kurssi sivumyötäiseen.
Tapahtuma meni ohi vartissa ja tuuli tasaantui.
Oltiin niin hämmästyneitä että ei uskallettu koskea purjeisiin eikä ruoriin.
Pilotti ajoi itsekseen koko hässäkän ja jallu paistoi munakkaan valmiiksi, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Muuten päivä meni vakiintuneeseen tapaan.
1.12.
Yö oli hyvin mielenkiintoinen. Salamoi koko yön edessä ja takana.
Vähän väistelemällä selvisimme pienellä sadekuurolla aamulla.
Scaramouchella kävi huonompi tuuri.
Joutui pieneen trooppiseen myrskyyn, vähän samanlainen kuin meillä eilen,
jossa tuuli nousi 40 knotsiin ( 20 m).
Repivät vähän purjeita, ei muita vahinkoja.
Aamupäivällä loppui tuuli.
Ajoimme koneella neljä tunita, kunnes tuuli nousi koilisesta.
Ihmettelemme, onko tämä nyt se pasaati jonka piti tulla viikko sitten.
Genaakkeri ylös ja myötätuuleen.
Kohta huomattiin että nostimen ploki oli irronnut mastosta.
Kun kippari oli valmis nousemaan mastoon sanoi Seppo että Jallu ei voi olla
nostimessa koska sen uistimessa on kala. Ylös vedettiin 3-4 kilon makrilli.
Sitten käytiin mastossa ja laitettiin ploki kiinni.
Kun vielä nähtiin trombi, oli päivässä tapahtumia ihan tarpeeksi.
Kiire melkein hengästytti.
2.12.
Aurinkoinen aamu tyynen yön jälkeen. Yö koneella.
Aamukahvin aikaan kone seis ja genaakkerilla muutamaa solmua.
Aurinko alkaa olla niin kuuma että hiki on pinnassa sisällä ja ulkona.
Merivesi on 30,7 -onkohan totta ? (Myöhemmin kalibroitiin mittari ja lukemista putosi kolme astetta)
Missä on pasaati tuuli ??
Puolen päivän aikaan olin laittamassa ferriittiä autopilotin moottorin kaapeliin kun räpsähti kaapeleissa.
Pilotti meni standby tilaan.
Pitkän selvittelyn tuloksena oli että toisen suunnan tyristori on poksahtanut.
Nyt ohjaillaan käsin.
Makrilli syötiin voissa paistettuna. Oli hyvää.
|
3.12.
Herätys siihen että Reijo laski purjeen koska musta pilvi uhkasi.
Tuli sade (ankara) ja tuuli noin 12 m/s. Ohjailin oviaukosta ja katselin ikkunasta ulos.
Näin vältyin juuri kastumiselta.
Käsin ohjailu jatkuu.
Tuuli edelleen heikkoa ja lämmintä.
4.12.
Yö levoton kun heikko tuuli paukutteli genaakkeria.
Kuudelta Reijo P. meni nukkumaan ja ajattelin sammutta stb koneen ja käynnistin pp koneen.
Kuului outoa jumpsutusta. Selvisi että meillä on köysi pp koneen potkurissa. Spinnun skuutti.
Spinnu oli laskettu yöllä ja skuutti oli tippunut mereen ponttoonin sisä sivulta.
Se oli potkurin vieressä silloin kun käynnistin koneen ja takertui potkuriin.
skuutti meni poikki mutta ei muita vahinkoja.
Päivä jatkui kevyessä tuulessa myötäiseen - hikistä.
Puolilta päivin takaa musta pilvi toi tuulta. Ruorivuorot kiertää tunnin tuureissa.
Pasaati on nyt ehkä alkanut. Genaakkeri vetää virsuilla ja vauhtia on 5-7 knots.
Illalla pizat. Yöllä taas tuuli heikkoa sivulta aja paukutusta.
5.12.
Tuuli jatkuu. Päivällä 13.00 UTC juhlimme kuohuviinillä kun kolmas viikko purjehdusta alkaa.
Kelit on muuttuneet. Tasainen myötätuuli kuljettaa genaakkerilla 6-7 solmua. Varjoisat paikat
on suosittuja.
Lounaaksi sunnuntain kunniaksi perunoita ja nakkikastiketta. (ei tule muuten syötyä jos ei nyt
aloiteta).
Päätettiin tehdä ruskea kastike. Kysely ”kuka on tehnyt ruskeaa kastiketta” tuotti vastauksen
että Seppo on nähnyt kun sitä tehdään. Vuoro siis lankesi hänelle.
Ehdotin että olen nähnyt kun Jorkka tekee ruskean kastikkeen maizena jauhoista. Ei valittu.
Nakit ja kastike sipuleilla oli hyvää. Ulkonäkö oli ehkä hiukan tavallisuudesta poikkeavaa.
Kastike oli hiukan ryynimäistä.
Ilta kirkas ja lämmin, mutta yöllä kerääntyi pilviä.
6.12.
Yöllä koneella kuusi tuntia sekavimman sadekuuro alueen läpi. Aamulla taas vauhtiin genaakkerilla.
Useita veneitä VHF kuuluvuuden piirissä. Lähettyvillä on isoja kilpaluokan veneitä.
Veneet alkavat lähestyä meidän sijaintia. Olemme ajaneet lähes keskeltä suorinta
linjaa kiertäen 20 N ja 30W kautta.
Klo 12.00 suoritettiin Itsenäisyyspäivän lipun nosto. Tilaisuus jatkui suoraan Itsenäisyyspäivän
päivällisillä. Ensimmäinen kattaus tarjosi uuniperunoita joihin oli sekoitettu Cornel Beafia,
medium, ehkä rare. Toisella kattauksella joka syötiin tunti ensimmäisen jälkeen oli sama menu
mutta well done. Tilaisuutta juhlistettiin
tervasnapseilla. Myöhemmin palattiin normaaliin päivärytmiin ja Torresin brandyyn.
7.12.
Ajoimme yön joka oli heikko tuulinen (4-7 m) virsuilla olevalla genoalla.
Oli rauhallisempi nukkua, mutta ei matkakaan joutunut kuin noin 5 solmua.
Aamulla meidät ohitti musta Swan 50 Keltaisella spinnulla. Ei ARC vene.
Näköpiiriin ilmaantui silloin tällöin veneitä. Lähestytään St Luciaa-400 mailia jäljellä.
Puolilta päivin saimme kiinni mustan pilven joka antoi tuulta vähän yli 10 metriä.
Hetken saimme ajaa sivutuuleen kovaa 9-10 knotsia, tosin sateessa.
Rintaaman jälkeen taivas kirkastui ja tuuli loppui kokonaan.
Kaunista iltaa katseltiin koneella ajaen ja juustoja ja hapankorppuja punkun kera syöden.
Yö koneella kuten 3 -4 näköpiirissä ollutta.
8.12.
Auringon noustua kone seis ja purjeilla. Taas mustia pilviä jotka toivottavasti tuo tuulia.
Eilen noin 10 venettä saapunut perille.
Päivä on harmain tähän asti. Ajelemme kohti mustia pilviä toivoen lisää tuulta niiden alta.
Pari kertaa saatiinkin tunnin ajan hyvää puuskaa.
Lounaan jälkeen parhaassa sateessa meidät yllätti laiva edessä. Meni ohi väistämättä.
Oli hyvä että Reijo P. joutui olemaan ruorissa, ei olisi ehkä muuten huomattu koko laivaa.
Sateet jatkui pienempinä tai isompina kuuroina läpi yön.
Hyvä puoli sateissa on että niiden ympärillä tuulee.
9.12.
Aurinko nousi kirkastuvalle taivaalle sateisen ja pilvisen yön jälkeen.
Tuulikin kuljetti aamupäivän ihan hyvää vauhtia.
Laskettiin tarkkaan montako mailia vielä jäljellä.
On selvästi perilletulon odottelun tunnelmaa.
Alku illasta tuuli vielä kerran tyyntyi niin että piti auttaa koneella muutama tunti.
Ilta meni ensin laskevan auringon puolelta esiin tulevien vuorenhuippujen katseluun ja
sitten valojen kohoamisen seurailuun.
10.12.
St Lucian kärki kierrettiin ennen kahta aamuyöllä ja Pigeon Islandin takaa ylitettiin
maalilinja n. 02.10. Kierto onnistui jännittävän suunnistuksen jälkeen ja vuoriakin
nähtiin ihan liian monta.
Rannassa piti vielä tarkastaa mikä meteli kuuluu Chamrock pubista.
Saapuneet veneilijät siellä vertailivat kokemuksiaan.
Siellä tapasimme myös Scaramouchen porukan ensimmäistä kertaa livenä.
Kolme viikkoa ollaan keskusteltu VHF:llä.
Päivä vietettiin toipuen yli 19 vuorokauden purjehduksesta.
Autopilottiin saatiin korjaaja.
|
