Tostai 25.11.2004

Tuulet ja vauhti leppoisia. Aamupalan keskeytti virvelin räikkä. Ei muuta kuin töihin. Jallu kelasi siimaa sisään, tuntuu helpolta mutta ei aina sitä ole, siimaa ulkona pari sataa metriä ja luontokappaleella on tapana siinä vaiheessa taistella henkensä puolesta. Kilpailtiin siis siitä, kuka väsyy ennemmin, pyydystettävä vai pyydystäjä. Tällä kertaa päädyttiin tasapeliin. Siiman ja perukkeen piti kestää mitä vain mutta ei kestänyt. "Hyvä ettei petoa saatu veneeseen asti, olisi pitänyt kaataa Stolisnajaa koko pullo sen kurkkuun sen tainnuttamiseksi", totesi Jallu. Iso se oli, eikä tämä ole mikään kalavale.
Kun kalaa ei saatu, tyydyttiin sisäfileeseen sienikastikkeella höystettynä.
Päivä aurinkoinen, lämpöä 30 astetta. Suunta 230 vielä parin vuorokauden verran. Sen jälkeen suoraan länttä ja St. Luciaa kohti.
Torstai 151 mailia kartalla.

Perjantai 26.11.2004

Aamutoimet alkavat mennä jo rutiinilla. Aamuyön vahtivuorossa ollut alkaa aamiaisen valmistuksen ja täyttää jääkaapin tyhjän tilan virvokkeilla, uistin veteen ja toiveikasta odottelua. Kiire ei mihinkään. Tyypilliseen tapaan aamiaisella munakasta a´la Heikki. Kahvia ja rupattelua. Kertaamme yön tapahtumia. Uistimen räikkä keskeyttää keskustelun. Jallu joutuu kalastustöihin, noin kolmekiloinen teettää parinkymmenen minuutin työn. Huomenna siis syödään kalaa ainakin alkupaloiksi. Iltapäivällä uistimessa eloa. Heikin vuoro kalastaa. Kala saatiin kohtalaisen nopeasti ylös. Kokonsa mukaan se nimettiin Atlantin muikuksi (Muikku Atlanticus). Arvaa, harmittiko Heikkiä.
Pe 15 mailia kartalla.

Lauantai 27.11.2004

Aamu alkoi Bachilla. Musiikkina oli tosin Värttinää ja Bach kuoharia, jota nautimme sen kunniaksi, että olimme purjehtineet 1000 mailia, jäljellä vajaat 2000.
Esmeraldan peräkannella puhuttiin juhlavia, kippari kehui miehistöä ja miehistö kipparia. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Puolen päivän jälkeen avattiin toinen kuohari. Esmeralda oli taittanut historiansa ensimmäiset 5000 mailia. Markku oli kalastusvastaava. Kolmen kalan iltapäivä. Yksi onnistuttiin saamaan veneeseen asti. Markun mielestä se oli ainakin sentin pitempi kuin aikaisemmin saadut. Mutta eihän purjehtiminen pelkkää kalastusta ole. Saimme kotisuomesta tiukkoja ohjeita reitittäjältä (Santtu) ajaa aina vaan etelään, vaikka hinku Karibialle olikin kova ja suunta sinne oli länteen.
Lauantai 140 mailia kartalla.

Sunnuntai 28.11.2004

Vastahakoisesti hyväksyimme kipparin vaatimuksen aamukuoharista. Syynä oli se, että kolmaskymmenes aikavyöhyke oli ylitetty. Ensimmäisen adventin kunniaksi Jallu ja Heikki lauloivat Hoosiannan. Kokemus oli ikimuistoinen.
Noin 30 asteen lämmin sää jatkuu edelleen, meno on leppoisaa mutta purjehduksen kannalta toivoisimme selvästi kovempia tuulia. Vielä tämän illan tai yön aikana muutamme kurssia enemmän länteen. Joskus huomenna luvassa 10 metriä myötäistä.
Sijoituksemme Arcin virallisessa tiedotteessa on tällä hetkellä 54:s.
Sunnuntai 150 metriä kartalla.

Maanantai 29. marraskuuta 04

Adventit on juhlittu ja Hoosiannat laulettu, on aika palata arkeen. Alkoi ARCin 2004 toinen viikko.
Yö oli selvästi tähänastisista lämpöisin. Suorastaan hikinen. Reijo, Jallu ja Markku hylkäsivät täkit jo muutama päivä sitten, Heikkikin harkitsee nyt asiaa.Tänään olemme vihdoin pasaatituulissa. Olosuhteet ovat lähes ihanteelliset, 7-10 metriä suunnasta 260. Esmeraldan nopeus genaakkerilla ja isolla on 7-8 solmua.
Tuoremuona alkaa loppua. Appelsiinit ovat homeessa, samoin osa sitruunoista. Sitruunoita kaivataan, jos kalaa tulee nykyiseen malliin. Heikki nappasi reissun suurimman doradon. Pannulle ei sovi, ja uuniinkin vain neljään osaan pätkittynä. Totinen mies ei ole muutenkaan, mutta nyt pelkkää hymyä. Eikä siitä kapeimmasta päästä. Elämä voi olla mukavaa merelläkin.
Tänään on muutenkin juhlapäivä. Olemme Atlantin ylityksen puolivälissä. Päivä päivältä Karibia on lähempänä kuin Euroopan ja Suomen viehkot viimat.
Valmistaudumme yöhön mukavissa kahdeksan metrin pasaatituulissa.
Maanantai 149 mailia, kartalla